Puriko punkki? Vältä virheet, toimi näin

Voiko punkki irrota itsestään? Entä mitä pitäisi tehdä, jos punkin imukärsä jää irrotettaessa ihon alle? Mehiläisen yleislääkäri ja kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Heta Yrjänäinen kertoo, miten punkin puremaan tulisi reagoida ja mitä virheitä tulisi välttää.

– Punkkitarkastuksia kannattaa tehdä kesällä aktiivisesti – vähintään kerran vuorokaudessa. Suosittelen ulkona paljon liikkuvia tekemään tarkastuksen jopa pari kertaa päivässä, sillä infektioriski pienenee huomattavasti, kun punkki huomataan ajoissa, Yrjänäinen kertoo.

Poista punkki viivyttelemättä

– Tärkeintä on riittävän nopea toiminta, mikä tarkoittaa punkin poistamista heti, kun sen löytää. Jokainen pystyy poistamaan punkin iholta itse tai toisen henkilön avustamana, jos kyseessä on hieman hankalampi paikka, eikä punkin takia tarvitse lähteä lääkäriin. Tarvittaessa hoitaja toki voi avustaa punkin poistamisessa, Yrjänäinen rohkaisee.

Voiko punkki irrota itsestään?

Punkki irtoaa itsestään silloin, kun se on syönyt itsensä kylläiseksi. Kylläisen punkin tunnistaa siitä, että se on pullea ja huomattavasti isompi kuin ennen syömistä.

– Punkille riittää yksi veriateria kehitysvaiheesta toiseen siirtyessä, esimerkiksi kotieläimestä punkki voi siirtyä ihmiseen vain silloin, jos se ei ole jo kiinnittynyt ihoon. Mikäli punkki on kiinnittynyt ja syönyt itsensä kylläiseksi, se ei enää uudelleen hakeudu toisen nisäkkään iholle aterioimaan, Yrjänäinen opastaa.

Älä purista punkkia rikki

Kapeakärkiset peruspinsetit riittävät punkin irrottamiseen Yrjänäisen mukaan erinomaisesti. Mitään kovin erikoisia välineitä ei tarvitse kotoa välttämättä löytyä.

Irrotettaessa on tärkeää tarrata punkkiin mahdollisimman läheltä sen imukärsää, eli aivan puremakohdan tyvestä. Pinseteillä punkkia poistaessa kannattaa varoa puristamatta liikaa, jotta punkki pysyy poistettaessa yhtenä kappaleena. Pyörittäminen saattaa auttaa irrottamaan punkin helpommin, mutta usein pelkkä vetäminenkin riittää.

Kun punkki on poistettu, se kannattaa hävittää huolella, esimerkiksi polttamalla, jotta se ei hakeudu uudelleen iholle aterioimaan ja yritä kiinnittyä uudelleen.

Seuraa puremakohtaa ja kirjoita se muistiin

Aivan kuten minkä tahansa hyönteisen piston kohdalla, iho voi reagoida punkin puremaan jollain tapaa. Myrkkyreaktion vaikutus iholla on kuitenkin yksilöllinen. Punoitus tai kutina punkin pureman jälkeen ei automaattisesti tarkoita, että ihoreaktion takia tulisi olla huolissaan. Ihoa kannattaa tarkkailla punkin pureman jälkeen.

– Suosittelen kirjoittamaan itselle ylös punkin puremakohdan, jotta sen muistaa vielä myöhemminkin. Borrelia-tartunta saattaa oireilla varsinaisena ihottumana vasta viikkojen tai kuukausienkin päästä. Jos haluaa seurata, kasvaako punainen jälki iholla, voi sen ääriviivat piirtää iholle vaikkapa kynällä, jotta näkee, miten ihottuman koko mahdollisesti muuttuu, Yrjänäinen vinkkaa.

Jos puremakohtaan jää punkin poistamisen jälkeen imukärsä tai sen osa, ihoa kannattaa puhdistaa mahdollisen sekundaaritulehduksen varalta, aivan kuten mitä tahansa ihorikkoa. Imukärsä tulee ajan kuluessa pois eikä sen jääminen ihoon lisää infektioriskiä.

Miten tunnistaa mahdollinen borrelioositartunta?

Yrjänäisen mukaan borrelioosin yleisin oire on puremakohdan ympärille kehittyvä ja laajentuva ihomuutos, joka voi olla joko rengasmainen tai tasainen punotus. Jos ihottuma sijaitsee taive- tai hiusalueella, voi se helposti jäädä huomaamatta. Ihottuman takia kannattaa hakeutua lääkäriin, sillä taudin etenemisen estämisen kannalta aikainen diagnoosi ja hoito ovat tärkeitä.

Perustiedot punkin aiheuttamista taudeista

Suomessa voi punkinpureman välityksellä ihmisen elimistöön siirtyä ainakin kahta eri taudinaiheuttajaa: Borrelia-bakteereita ja TBE-viruksia. Borrelia-bakteeria löytyy punkeista paljon useammin kuin TBE-virusta.

Borrelia-bakteerin siirtyminen elimistöön ja siten borrelioosin sairastumisen riski kasvaa sitä suuremmaksi mitä pidempään punkki on ihoon kiinnittyneenä.
TBE-virus voi tarttua punkista ihmiseen heti punkin kiinnittymisen jälkeen. Ns. punkkirokote suojaa vain harvinaiselta TBE-tartunnalta, eli puutiaisaivokuumeelta. Borrelioosilta rokote ei suojaa. Borrelioosia hoidetaan antibiooteilla.